Mihin työvoimahallintoa tarvitaan?

MIHIN TYÖVOIMAHALLINTOA TARVITAAN?

Suomen Kuntaliiton työpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että koko yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta työllisyyden parantaminen on keskeisessä asemassa. Pelkällä julkisella työvoimapolitiikalla ei ongelmia pystytä ratkaisemaan, vaan ratkaisevassa roolissa on maamme kilpailukyvyn ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Kuntien näkökulmasta kuntien elinvoimapolitiikan rooli korostuu.

Tulevien vuosien aikana Suomessa työpolitiikkaan kohdistuu hyvin erilaisia paineita. Työttömyys jatkunee korkealla tasolla, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja samaan aikaan työvoiman rekrytointiongelmat lisääntyvät. Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen on entistä tärkeämpää.

Taloudellinen taantuma on aiheuttanut voimakkaan työttömyyden kasvun, johon julkisilla työvoimapalveluilla ei ole kyetty vastaamaan. TE-hallinto käynnisti organisaatiouudistuksen vuonna 2013, jonka seurauksena työttömien työnhakijoiden palvelut siirtyivät verkkoon. Henkilökohtaisen palvelun puute alkoi näkyä työttömyysjaksojen pitkittymisenä ja nyt pari vuotta uudistuksen jälkeen uudistusten vaikutukset näkyvät pitkäaikais- , nuoriso-ja rakennetyöttömyyden  voimakkaana kasvuna. Kenen tehtävä on tässä tilanteessa huolehtia työttömien työnhakijoiden osaamisen ylläpitämisestä? 

Kunnat ovat joutuneet toimimattoman työvoimapolitiikan maksumiehiksi. Vuoden alusta voimaan tulleen työmarkkinatukiuudistuksen tarkoitus oli, että kunnat ottaisivat vastuuta omalta osaltaan pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisestä. Nyt on tultu tilanteeseen, että kunta kantaa vastuu, mutta resurssit jäivät TE-hallintoon. Samaan aikaan, kun kuntien vastuuta työttömyysturvan maksuosuuksista laajennettiin, valmisteltiin lakia monialaisen työllistymistä edistävän yhteistyön osalta (ns. TYP-laki). Laki velvoittaa vuoden 2016 alusta jokaista kuntaa kuulumaan TYP-verkostoon. Nähtäväksi jää, onko näissä TYP-verkostoissa resursseja asiakkaiden palveluun TE-toimistoista ja Kelasta?  

Tärkeää on myös uudistaa sosiaaliturvaa työllistymistä ja työmarkkinakelpoisuuden parantamista tukevaksi. Kuntakentässä on ymmärretty pitkäaikaistyöttömyyden tuomat haasteet tulevaisuutta ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen.  Aiempina vuosina panostettiin työllisyyden hoitoon. Nyt näyttää siltä, että odotellaan vuosia, jotta päästään hoitamaan työttömyyttä. Hälyttävää on se, että kuntien työmarkkinatukiosuuksista jo kolmanneksen muodostavat alle 30-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. 

KAIKELLE ON AIKANSA, NYT ON UUDEN RAKENTEEN AIKA

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut ovat jo nyt suurelta osin hoidettu ulkopuolisien palveluntuottajien toimesta. TE-hallinto on ostanut asiantuntijat, jotka ovat vastanneet työnhakijoiden henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta, työnhakuvalmennuksista ja työnhakijoiden infoista toimipisteissä. Yksityisiltä työnvälitysfirmoilta on ostettu työnvälityspalveluita. Koulutuksen järjestäjiltä on ostettu työvoimakoulutukset, yhteishankintakoulutukset ja kielikurssit jne. Työttömyysetuuden maksajat tutkivat omalta osaltaan työttömyysetuuden maksamisen perusteet. 

Rakenteellinen uudistus ei siis välttämättä ole niin suuri, kuin kuvittelemme. Siirretään työnvälitys yksityisille firmoille. Maksetaan korvaus rekrytointiyrityksille onnistuneiden työnvälitystapahtumien perusteella. Tehdään aktiivisempaa työvoima- ja koulutuspolitiikkaa turvaamalla työttömien työnhakijoiden osaaminen velvoittamalla työnhakijat osallistumaan koulutukseen, jos työttömyys pitkittyy. Siirretään vastuu  koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä sekä maahanmuuttajien kielikoulutuksista Opetus- ja kulttuuriministeriölle/koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen järjestäjiä velvoitetaan tekemään tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa tulevien työvoimatarpeiden ennakoimiseksi ja paremman työmarkkinatuntemuksen varmistamiseksi. Vaikeimmin työllistyvien osalta siirretään palveluvastuu kunnille. Työttömyysetuuden maksajat (työttömyyskassat ja Kela) tutkivat työttömyysturvan saamisen edellytykset. Työttömän työnhakijan vastuulle jää aktiivinen työnhaku, oman osaamisen ylläpitäminen ja osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan vaikeimmin työllistyvien palveluvastuun siirtämistä kunnille. Kuntakokeilujen käynnistymisen myötä myös resurssien tulee siirtyä valtiolta kunnille.

Rakenteellisia uudistuksia vauhdittaisi se, että julkisesti ja avoimesti tuotaisiin esiin, mitä nykyisen koneiston/systeemin ylläpito maksaa ja mitä sillä rahalla oikeastaan saadaan? Asiaa on tutkittu jo noin 10 vuotta sitten  

ja tulokset työvoimatoimistojen tuottavuudesta olivat jo silloin karua luettavaa. (Lillrank, Paul. 2005. Työhallinnon julkaisu 356: Työvoimatoimiston keskeiset työprosessit ja niiden

tuottavuuden kehittäminen. Helsinki: Työministeriö)  Asiakkaat saivat kuitenkin henkilökohtaisen palvelun ja TE-hallinnon virkailijat osallistuivat asiakkaille suunnattujen palvelujen tuottamiseen. Työttömien työnhakijoiden osaamisesta pidettiin huolta ja koulutuksia oli tarjolla. Mitä siis kustannukset ovat nyt, kun on siirrytty verkkopalveluihin ja ulkopuolisiin palveluntuottajiin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *